Maailmanradio oli, ja meni?

Miten  suomalainen maailmanradio toimi, ja mitä se tarjosi? Mediahistoriallista tarkastelua lähimenneisyydestä.

SVENSKA            IN  ENGLISH        AUF  DEUTSCH   Päivitetty 25.08.07

Mitä YLE              lopetti?                Vuoden 2006 alasajo liittyi          sekä ohjelmistoon että                tekniikkaan.                                    Lisää  tästä                                  

Kuinka  tähän      tultiin?                 Vielä vuosikymmenen vaihteessa YLE:n asenne ulkosuomalaispalveluihin ei ollut erityisemmin kielteinen. Suurten lähetyskulujen rinnalle tuli sittemmin vaikuttavaksi tekijäksi tarve  luoda uusi rooli DAB-digitaaliradion epäonnistumisen jalkoihin jääneelle Radio Peilille. Radio Finland yhdistettiin Radio Peiliin ja ohjelmatarjonta painottui Radio Peilin tyyppiseksi puhekoosteeksi.  Kallis lyhytaaltojakelu olisi joka tapauksessa joutunut tarkkaan arviointiin, mutta lisäpiirteeksi tuli ohjelmatoiminnan muutos.

Lisää  tästä                                                                

Tällainen Radio Finlandin logo  oli käytössä laajimman markkinoinnin aikaan 90-luvun alusta kymmenisen  vuotta, ei enää loppuaikoina. Tähän logo on kuvattu messujulisteesta. Siihen liittyi usein iskulause "Missä liikutkin". 

Tämä sivusto kertaa Yleisradion tarjoaman maailmanradion vaiheita ja siitä vuosina 2003-2006 käytyä keskustelua. Aineisto on julkisista lähteistä. Sivuston ylläpitäjä Juhani Niinistö toimi pitkään radion ulkomaanlähetysten päällikkönä Yleisradiossa. Sivuja pidettäköön mediahistoriallisena tarkasteluna. Niistä lienee hyötyä aiheesta kiinnostuneille ja ehkä myös entisille kuuntelijoille. Versiot ruotsiksi ja saksaksi tuonnempana. Saksankielinen palvelu (85-02)  oli Radio Finlandin vieraskielisen toiminnan menestyksekkäin osa tunnettuudeltaan kohdealueella.

 

Palaute s-postitse osoitteella ulkomaanmedia.keskustelu
@ulkomaanmedia.net

 

 

 

Edustajat kysyivät, ministerit väistivät

Kansanedustaja  Pertti Hemmilä (kok) teki  maailmanradion loppumisesta vuoden 2007 alussa  kirjallisen kysymyksen. Siinä hän kiinnitti huomiota maailmanradion edullisuuteen kuluttajalle. Vastauksessaan liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sdp)  totesi Yleisradion palvelevan ulkosuomalaisia muilla tavoin ja korosti samalla Yleisradion olevan päätöksenteossaan itsenäinen, ja Eduskunnan valvonnassa.

Sittemmin samansuuntaisia kysymyksiä tekivät ainakin Sinikka Hurskainen (sdp) ja Päivi Räsänen (kd). Myös uuden liikenneministerin Suvi Lindenin vastaukset heijastivat Yleisradion perusteita. Ministerien vastauksissa korostettiin Yleisradion itsenäisyyttä.

 

YLE  lopetti lähetykset lyhyillä aalloilla

 

Yleisradion saatavuus kansainvälisillä lyhytaaltotaajuuksilla päättyi vuoden 2006 lopussa. Keskiaaltopalvelusta jäi jäljelle vain Santahaminan asema, joka tavoittaa Suomenlahtea ja Baltiaa. Laajemmalle kuulunut keskiaalto Porista loppui sekin. 

Yleisradio tiedotti hoitavansa ulkosuomalaisten palvelun vastaisuudessa satelliitti-, internet- ja mobiilipohjalla.

Alkoi jo 1938

Lyhytaaltolähetykset ovat tarjonneet kohdealueen viestintäoloista riippumattoman jakelukanavan kaikkialle maailmaan. Suuritehoisten lähetysten ylläpito oli kuitenkin kallista ja kustannukset johtivat kielteisiin arvioihin Yleisradioyhtiön  yritysjohdon piirissä. 

Yleisradion hankkeet luopua vapaasti etenevistä radiolähetyksistä tulivat julkisuuteen kesällä 2004. Ulkosuomalaisten kuluttajaliike vapaasti saatavan radion puolesta 2004-2005 oli kansainvälisesti ainutlaatuinen, mutta  ei pystynyt säilyttämään palveluja.

Katso taulukkoa eri jakeluteiden saatavuudesta ja kustannuksista.
Avaa taulukko        

Digitaalinen DRM-lähetys parantaa kaukoradion yleistä kilpailukykyä. Suomen nykyisessä tilanteessa  DRM  on  kuitenkin etäinen mahdollisuus.

YLE kilpailutti jakelijoita 

YLE oli kilpailuttamassa palveluntarjoajia lyhytaaltolähetysten hoitamisesta vuoden 2006 jälkeenkin. Kilpailuttamisen tuloksena YLE:n arveltiin ehkä lähettävän  ohjelmiaan suotuisista paikoista  eri puolilta maailmaa, esim Sveriges Radion tapaan. Tätä ei ollut koskaan ennen tehty.  Monet maat sallivat toisten maiden ulkomaanlähetysten lähettämisen ulkomaille omalta maaperältään vaatimatta hankalia toimilupia.

Ajan ostaminen muualta kuin Porin asemalta olisi ehkä mahdollistanut myös toiminnan jatkamisen suppeana, mutta jatkamisen kuitenkin. Kyse olisi tällöin ollut vain lyhyistä lähetyksistä päätoiminta-alueille.  Vuoden 2006 loppuun saakkahan toiminta oli Euroopassa kokopäiväistä useilla taajuuksilla.

 

Tekstin tekijänoikeus Juhani Niinistö. Lainata voi lähde mainiten.


 

YLE käytti  matkapuhelinmarkkinoinnin kieltä  kertoessaan kuluttajille maailmanradion kätevyydestä ja taloudellisuudesta. "Nolla senttiä minuutti, kaikkialla, rajoituksetta".  Matkaviestinnän kustannukset yksityismatkailijan kannalta antoivatkin yllättävän tehokkaasti vetoapua maailmanradiolle.  Kuva  on julisteesta, jonka  eri versioita nähtiin mm MATKA-messuilla vuoteen 2002 saakka.  Sittemmin suoraa vertailua "mobiilin" kuluihin ei enää haluttu esittää, koska  se oli todettu Yleisradion sisällä  "ristiriitaiseksi markkinointiviestinnäksi.    

 


Monipuolinen täyden palvelun kanava vuoden 2005 loppuun

Lue lisää

Vuorokausikatsauksilla oli kattavuustakuu

Osalle kohdealueista  YLE Radio Finland lähetti vain muutaman tunnin päivästä. Viimeistään  70-luvulla  oli  selvää, että  kattavan uutispalvelun tarjoaminen eri lähetyksiin  ei onnistunut  poimimalla kotimaan verkoista jokin sopiva uutisohjelma. Ratkaisuksi kehitettiin ns vuorokausikatsaukset. Niiden keskeinen periaate oli  kotimaan "uutisvuorokauden" unohtaminen.  Suomessahan oli mm se periaate, että edellisen illan uutisiin ei palata  aamuissa.

Vuorokausikatsaukset  tarjosivat kullekin alueelle   "Suomen uutisvuorokauden"   lähetyshetkestä  luettuna.  Niinpä esimerkiksi Pohjois-Amerikan  aamukatsaus  klo  15.00 tai  15.30 Suomen aikaa kattoi edellisen illan ja aamun keskeiset aiheet. Jos kyse oli ns jatkuvasta jutusta  se päivitettiin yleensä  tuoreesta taustoitukseen.

Laajimmillaan vuorokausikatsauksia  lähetettiin seitsemänä laitoksena, joilla oli vielä nauhalähetyksiä.   Ilmeisesti laajin yleisö oli  aamulla yhdeksältä Suomen aikaa lähetetyllä katsauksella, joka  tavoitti yleisöä Euroopassa ja  pitkää tietä Australiassa.  Sitä seurasivat Itä-Aasian lähetys ennen puoltapäivää ja sitten iltapäivällä  Etelä- ja Pohjois-Amerikan lähetykset.

Radio Finlandin Tänään oli  Yleisradion ensimmäinen radiolähetys, joka säännönmukaisesti  alkoi käyttää  television ääntä. Tämä tapahtui jo 1980-luvun alkupuolella.  Yksinkertaisena syynä oli se, että television uutisjutut saattoivat olla tiivistetympiä ja  niitä oli ehditty  valmistella pitempään kuin radion juttuja.  Joitakin nimekkäitä toimittajia oli myös siirtynyt televisioon, joten heidän  juttujaan kannatti edelleen käyttää.

Vuorokausikatsaukset eivät olleet riippuvaisia Yleisradion aineistosta sikäli, että tilanteen vaatiessa voitiin käyttää STT:tä tai suoraan saatuja tiedotteita. Mutta nämä tilanteet olivat poikkeuksellisia. Näin äkkiseltään muistan ainakin KOP:n ja SYP:n yhdistymisen menneen Yleisradion taajuuksilla ensimmäisenä ulos vuorokausikatsauksessa, joka oli  juuri alkamassa iltapäivän alussa, kun STT välitti uutisen.

On korostettava, että  vuorokausikatsausten tekemiseen suhtauduttiin varsin vakavasti.  Lähetyksissä pyrittiin ennen kaikkea  sellaiseen kattavuuteen, että kuuntelija  voi luottaa  saaneensa  sen  vuorokauden keskeiset aiheet, laskettuna ao lähetysajan ohjelmasta vuorokautta aiemmin.  Kussakin vuorossa oli yleensä vain yksi toimittaja, joka hoiti parin vuorokausikatsauslähetykset ohella myös muuta tuotantoa. 

Vuorokausikatsaukset alkoivat kymmenminuuttisina vuonna 1980. Puolen tunnin lähetyskestoihin siirryttiin 1982.

Vuorokausikatsaus kulki pitkään nimellä Tänään.  90-luvun lopulla  Radio Peili kuitenkin otti nimen käyttöönsä, joten Radio Finlandin lähetyksistä tuli sitten vain vuorokausikatsauksia.  Radio Peilin Tänään oli  toisentyyppinen tuote.

Vuorokausikatsauksia kehitettiin  vielä  90-luvun lopulla rakentamalla ohjelmalle  varsin tarkka formaatti. Paikkansa oli  pääjutuilla, taloudella, kevyemmillä jutuilla ja urheilulla.  Alusta saakka Radion urheilutoimitus laati  vuorokausikatsauspalveluun viisiminuuttisen, yleensä kerran vuorokaudessa loppuillasta.

Radio Peilin  aloittaessa  sen tunnin mittaisen klo 23.30-00.30 -koosteen oli määrä korvata loppuillan vuorokausikatsaus, jota oli tehty klo 22.15-.   Peilin ohjelma osoittautui kuitenkin kattavuudeltaan vaihtelevaksi, koska se perustui äänen saatavuuteen. Peilissä ei tehty sähkeitä.  Radio Finlandilla ei ollut enää mahdollisuuksia  aloittaa  omia vuorokausikatsauksiaan uudelleen, mutta ratkaisuna  alettiin toistaa klo 22:n uutisia yön mittaan  ja  varhaisaamuun  tehtiin typistetty vuorokausitiivistelmä illan aineistosta.

Vuorokausikatsaukset poistuivat  ohjelmistosta  vuoden 2006 aikana, kuten paljon muutakin.  Lyhytaaltojakelun viimeisinä alasajon kuukausina näköjään  palattiin osittain  50-luvun "mitä kohdalle sattuu"  -tilanteeseen.  Erona 50-lukuun oli kuitenkin  se, että  silloin kotimaisia uutislähetyksiä oli todella vähän ja kattavuus toteutui siten. 

Osa vuorokausikatsauksista lähetettiin myös  satelliittijakelussa ajatellen aikaerojen takaisia kuuntelijoita mm Aasiassa ja  Australiassa.