Radio Finland tavoitti ja kattoi.
Yksityinen mediahistoriallinen sivusto.

Päivitetty viimeksi 21.8.16    

  SVENSKA kommer  inom  kort   ENGLISH

Sivuston laatija Juhani Niinistö toimi radion ulkomaanlähetysten (Radio Finland)  päällikkönä Yleisradiossa 1979-2005. 
Kuva: Tuomas Harjumaaskola, 2002. SONY:n maailmanradio esiintyi ueissa RF:n mainoksissa, aamukahvikuvassa, kohdealueen paikallisen sanomalehden kera.


Niin pienestä kiinni..
Kahden radiojohtajan matkoilla Yhdysvaltoihin, ihan eri vuosikymmenillä, oli suuri ja ihan vastakkainen  merkitys Ylen ulkomaanlähetyksille. Toista kuuntelukokemus USA:ssa motivoi ottamaan ulkomaanlähetykset
huomioon yhtiössä, vaan toinen ei saanut vastaanottimestaan kuulumaan mitään, ikävin seurauksin ulkomaanlähetyksille. Keitä  olivatkaan?


"Sinne unohdut"
Kun keväällä 1977 puhuin silloisille kollegoille Radiouutisissa mahdollisuudesta siirtyä Kesäkadun pieneen lyhytaaltoryhmään,  politiikan toimittaja Tuulikki (Pia) Hämäläinen varoitti: "Sinne Sinut unohdetaan, älä ihmeessä mene".

Ulkomaanlähetykset oli ala, jossa etenkään päällikkötason kollegoja harvoin oli samassa maassa. Osa tuttavista oli "joutunut" ulkomaanlähetyksiin, osa "päässyt". Kuuluin jälkimmäisiin.  Henkilökohtaisia kommentteja.  .


Terminologiaa
Ulkomaanlähetyksillä  oli  oma  käsitteistönsä etenkin lähetyshallinnassa.  Keskeinen käsite
oli  jakelutoisto.


Arkistot
Vieraskielisten uutislähetysten  tekstit ovat Kansallisarkistossa vuoteen 1958 ja vuodesta 1978 vuoteen 2002 Elinkeinoelämän arkistossa, Mikkelissä.
Ei ole lajiteltu, mutta toimitettu sinne aikanaan kuukausipohjaisesti.


Mikkeliin lähetettiin  myös valikoima käyttöpäiväkirjoja, julisteita ja  kappale kaikkia painettuja aitauluja 1965-2006.
 
Ohjelmiston äänitallenteita lienee runsaasti Ylellä, etenkin yksittäisiä vieraskielisiä otsikko-ohjelmia. Uutisrefenssien (sama käytäntö kuin oli RUT:lla) säilyminen lienee ollut satunnaista.

Ylen Elävässä  Arkistossa on nähtävällä  vartin dokumentti Porin asemasta ja ohjelmatoiminnan perusteista,  80-luvun lopulta.  Sitä ennen sivulla on lyhyt uutisfilmi asemasta vuodelta 1950. Lisää tämän kautta.


Kuvien käytöstä
Yleisradion  tiedotuksen kuvissa on käyttörajoituksena "Yleisradiotoimintaan liittyvissä yhteyksissä".  Olen tulkinnut  sivuston aihepiirin täyttävän tämän vaatimuksen.

Muissa kuin Ylen kuvaajien ottamissa kuvissa esiintyvät henkilöt ovat tienneet esiintyvänsä julkistamista ja pr-tarkoitusta varten. Osa näistä on esitteeseen lopulta menneiden rinnakkaisotoksia.

On olemassa paljon hyviä kuvia tuotantotilanteista, mutta koska niitä otettaessa  ei julkistamisesta ollut eksplisiittisesti puhuttu, en niitä ole käyttänyt.  Tällaisiin kuuluu mm  kuvasarja viimeisestä
vuorokaudestamme Fabbarilla tammikuussa 1980, eri lähtyksissämme. Mutta kun ei, niin ei.

Monet toimittajat pitivät kiinni siitä, että ovat mukana vain sellaisissa julkaistavissa kuvissa, jotka on ottanut asianmukaisesti juuri  ja yksinomaan valokuvausta varten taloon palkattu henkilö, eikä kuka tahansa.  Toimittajien o.t.o -rooli kuvaamiselle on myöhäsyntyinen.

Loppuvuosina RF käytti valokuvaaja Tuomas Harjumaaskolaa esite- ja pr-kuvauksiin. Harjumaaskola hankki kuvissa esiintyneet henkilöt.

Ohjelma-aikataulujen sivuja  olen julkaissut.  Yle antoi aikanaan ulkosuomalaisten lehdille ja loppuvaiheessa nettisivuille oikeuden julkaista ohjelma-aikatauluja kuvineen sekä julisteitamme muuttamatta kuvakopiona.  Tulkitsen luvan pätevän myös tähän sivustoon,  jolla on  ulottuvuutta  ulkosuomalaiskenttään ja sen historiaan.




Impressum

Sivut on laatinut  Juhani Niinistö, Helsinki, jonka  hallinnassa on myös nettisoite  ulkomaanmedia.net. Yksityinen mediahistoriallinen sivusto.
Eli kieliversiot eivät välttämättä vastaa toisiaan eikä kaikkea ole jokaisella kielellä.

Palautteet ovat tervetulleita osoitteeseen juhani.niinisto @ ulkomaanmedia.net  (väli lisätty). 

Puh Helsingin suunta 428 93 021



















 

 

 




 

 

 

 

 

 

 

 







 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 Camille  Enckell studiossa

Camille  Enckell esittää  katsausta ranskaksi  50-luvun puolivälissä. Vieraskielisistä ohjelmista englanniksi ja ranskaksi vastasi tuolloin UM:n radio-osasto, joka lakkautettiin 1958.  Tälle paikalle nostetaan kuvia sivustolta vaihtelevasti.

Hyvä  lukija,

Tämä sivusto  tarjoaa mediahistoriaa  Suomen ulkomaanlähetyksistä. 90-luvun alussa ilmestynyt Yleisradion historia käsitteli kokonaisuudesta jakelutekniikan puolta hieman, mutta ohjelmatoimintaa  sotavuosien jälkeiseltä ajalta ei lainkaan. Oli kai kirjan tekijän valinta. Tietenkin suuri nousu osui vasta kirjan julkaisun jälkeiselle vuosikymmenelle.

Osa tämän sivuston  teemoista, esimerkiksi Suomen ja Ruotsin eetterikilpailu ja Ruotsin yritys "kaapata Karjala" 90-luvun alussa, ovat yleisestikin kiinnostavia.  UM:n radiosta oli hieman ministeriön historiassa, täällä lisää.  Englanninkielisiä uutisia käsittelen ammatillisen laadun ja ulkomaantiedotuksen kannalta.  Osa teemoista avautuu lähinnä radiota sisältä tunteneille: Monet radioalan innovaatiot alkoivat Radio Finlandissa, osittain niukkuuden takia.  RF:n markkinointi oli laajaa ja yrittelijästä.


AIKALINJA VUODESTA TOISEEN

Vuosilukuperusteinen katsaus  1938-.  Ulkoministeriön vetäydyttyä radiotoiminnasta 1958  Yleisradio näki tilaisuuden supistaa omankin panostuksensa lähes olemattomiin.  Hidas nousu alkoi  1967.  Uusi Pori valmistui 1987.  Ja vaikka ala alkoi kansainvälisesti taantua 90-luvun alussa, Yle Radio Finlandilla olivat edessään vielä parhaat vuodet.   Vuoden 1995 strategiapaperi osoitti ulkomaanlähetysten kentän ymmärtämystä.  Yhtiö aloitti  jyrkän alasajon 2002, jossa ensin putsattiin pois saksa ja ranska  sekä englannista muu kuin uutiset.


RUOTSI AJOI  OMIA
ETUJAAN, EI SUOMEN

Venäjän avauduttua Radio Sweden yritti napata Karjalan "markkinat", mutta Yle turvautui Saksan apuun ja veti pitemmän korren.  Kylmän sodan vuosina Radio Sweden (toisin kuin esim Dagens Eko) osoitti vähän, tai ei lainkaan, ymmärtämystä Suomen asemalle. Mutta 70-luvun lopulta Radio Finland tarjosi Suomesta kiinnostuneelle kansainväliselle yleisölle vaihtoehdon. Ylen kotimaisessa toiminnassa  arvostettu  "pohjoismainen yhteistyö"  oli ulkomaantoiminnassa enemmänkin  puuhastelua epäoleellisten asioiden parissa.


UM-VETOINEN AIKA 1948-1958


Kymmenen vuoden ajan Porin vanhan aseman valmistumisen (1948) jälkeen  ulkomaanlähetykset olivat toimiva osa yhtiötä, vaikkakin o.t.o -ratkaisujen takia ilman talon sisäistä kotia.  Otsikko viittaa Ulkoministeriön Radio-osastoon, joka hoiti  suppeat vieraskieliset lähetykset. Fabiankadullakin pyörivät tarkkailijan ja kuuluttajan yövuorot Poria varten, vaikka kotimaahan soi Maamme jo klo 23.00.  

ALHON VUODET 1958-


Kun UM oli lopettanut  radio-osastonsa  lähetykset 1958, Ylen johto käytti tilaisuutta hyväkseen ja  karsi "lyhytaaltotoiminnan" olemattomiin.  Syöttöyhteyskin
Fabianinkadulta katkaistiin ja lähetysten koostaminen siirrettiin Porin radioasemalle. Harvat erikseen tuotetut ohjelmat menivät Poriin Matkahuollon kautta.  Suppeita vieraskielisiä ohjelmia alettiin tehdä harrastajavoimin.


MAAILMANRADIOSTA
TULI  BRANDI

YLE Radio Finland oli ääniradiossa  ensimmäisiä  kanavamainonnan harrastajia.  Loppuvuosien  kampanja radion ja matkapuhelimen kustannusvertailusta ulkomailla  (0c/min, rajoituksetta!) saavutti tavoitteensa, mutta suututti jossain ja Ylen johto kielsi sen "ristiriitaisena markkinointiviestintänä". Viesti ei ollut väärä, mutta oman jakeluvälineen korostaminen ei enää kuulunut talon  arvoihin.  Aiemmin 90-luvulla Yle Tiedotus oli toteuttanut laajan kampanjan, johon kuuluivat mm Satunnaisen matkailijan tv-spotit.


SAKSAMME MENESTYI

Ylen johdon kannanmuutos ja lupa  lähettää saksaa tuli yllättäen 1985. Saksankielinen Radio Finnland oli yleisösuhteeltaan menestyksekkäin osa vieraskielistä toimintaa. Lopetettiin äkillisesti 2002.


ULKOMAANLÄHETYSTEN KANSAINVÄLINEN  YHTEISÖ

Yleisradio ei kuulunut ulkomaanlähetysalan "alliansseihin". Siksi Radio Finlandille oli myönteistä, että pitkällisten lobbausten jälkeen Euroopan yleisradioliitto  EBU-UER otti ulkomaanlähetykset yhdeksi erikoisaloistaan.  Yle oli myös ABU:n associate-jäsen. Tässä  osassa myös suppeasti  taajuussuunnitelusta. Sen menestyksestä riippui käytännössä  lähetysten perillemeno - etenkin ennen Porin vahvistumista 1987 ja sen jälkeenkin.  Taajuussuunnittelua ja siihen liittyvää neuvottelutoimintaa  hoiti TKJAK:n Verkkosuunnittelu.


NIUKKUUS  EDISTI  INNOVATIIVISIA RATKAISUJA

Rahan  ja  tavoitteiden välinen ero pakotti Radio Finlandissa moniin radiotoiminnan innovaatioihin. Tällainen oli mm lähetystoiminnan yksinkäyttö, jossa kuuluttajan ja lähetystarkkailjan tehtävät yhdistettiin,  jo 1973, kolmisenkymmentä vuotta ennen kotimaan verkkoja.  RF myös ensimmäisenä alkoi käyttää tv-ääntä radiona jo 80-luvun alussa.   RF taisi myös olla ensimmäinen ulkopuolisen tuotantoyhtiön käyttäjä ajankohtaisohjelmissa.   Niukkuus oli tietenkin ensisijaisesti haitta, ei siunaus, vaikka innovaatioita edistikin.  Kaikki innovaatiot eivät  tietenkään johtuneet  niukkuudesta. Radion ensimmäinen varhaisaamun sanomalehtikatsaus esimerkiksi aloitettiin 80-luvulla, koska sellainen piti olla. Kotimaan verkoissa lehtikatsaus valmistui tuolloin vasta puolen päivän aikoihin.
Ylen ensimmäinen säännöllinen internet-äänitarjonta  alkoi RF:ssä 1996. Se ei johtunut niukkuudesta, mutta RF:n hinta-arvio uudelle palvelulle  oli murto-osa kotimaan verkkojen netille laittamista  hintalapuista.


YLEN KESKEISIÄ  LINJAUKSIA

Pääjohtaja  Sakari Kiurun puhe  uuden Porin vihkiäisissä 10.5.1988. Kiuru määritteli ulkomaanlähetysten tehtäväkentän. Tiedotuksen yleisölle hän näki haasteena ja seuraavina vuosina Yle satsasikin melkoisesti Porin lähetysten markkinointiin.

Radio Finlandin strategia 1995.  Johtaja Tapio Siikalan hyväksymä ja paljolti määrittämä strategia nosti suomen- ja ruotsinkielisen palvelun ykköstilalle  ja rajasi  vieraskielisten lähetysten tontin. Talon sisältä ajateltuna keskeistä oli tavoite, että Radio Finladista on tehtävä budjettikokonaisuus, jossa myös jakelu on hallinnassa ja nopeat reagoinnit jakelussa mahdollisia.  Liian läheistä yhteyttä mihinkään kotimaan verkkoon oli varottava. Hienoja linjauksia kerrassaan.



VIERASKIELISILLE UUTISILLE
LAATUNORMIT  1979


Radio Finlandissa oli tarkka sisäinen ohjeistus vieraskielisten uutisten laadusta  70-luvun lopulta, lähteiden käytöstä ja rakenteesta. News manual  ilmestyi vuodesta 1979 muutaman vuoden välein, viimeisin 1999. Ohje voi kiinnostaa  ammatikseen uutisia kirjoittaneita. 


RASKAS  LOPPUDEBATTI

Markkinoinnin ja  suurten matkapuhelinlaskujen takia suomen- ja ruotsinkielisestä  Radio Finlandista oli tullut ulkosuomalaisten ohella myös  matkailijoiden media.  Kaavailut toiminnan lopettamisesta nostattivat ilmeisesti radiotoiminnan suurimman kuluttajakampanjan, jossa vedottiin mm uuden tekniikan vielä silloin suuriin kuluttajakustannuksiin. Kampanjaa järjestäneet eivät saavuttaneet mitään.  Neljä vuotta aiemmin Yle oli voinut lopettaa vieraskieliset lähetykset ilman mainittavaa kotimaista keskustelua.  Yhtä hiljaista oli  kuin vuoden 1958 lakkauttamisessa. Sain muuten itse kiitoksia linjasta ylempää lakkauttamisen toteuttamisesta. Käskettyä työtähän se oli.



RADIO FINLAND KOTIMAASSA


AM-asemien kautta alkoi suppea saatavuus 1977  ja vuotta myöhemmin Helsingin Capital FM, joka sittemmin (ja yhä) välitti RF-ohjelmien ohella  johtavia ulkomaisia radioasemia Suomen ULA-aalloille. Melkein on jo unohtunut, että  Radio Finlandin satelliittikanava sai 90-luvulla edelleenjakelua Pohjois- ja Itä-Suomessa kaapeliverkoissa.


RF OPETTI  SUOMEA
-  ILMAN KIELIRADIOTA


Radio Finlandissa meni kolmisenkymmentä vuotta suomen kielen oppisarja  Starting Finnish.  Syystä tai toisesta kielenopetus hoidettiin Radio Finlandissa itse hankituin asiantuntijavoimin  eikä tuotanto ollut Kieliradion. Selkosuomi alkoi 1992, mutta sillä ei aluksi nähty olevan opetusluonnetta.



VUOROKAUSIKATSAUKSISSA  SUOMEN AIKA PEITETTIIN

Suomenkieliset  "Tänään" -lähetykset elivät kohdealueiden ajassa ja  tarjosivat  kattavan palvelun Suomen uutisista, aikaeroista huolimatta, yleensä  kuuntelumaan aamuissa.  Toimitustyö oli täysin irrallaan Suomen vuorokauden uutisrytmistä ja  esimerkiksi illan juttuja käytettiin vielä seuraavana päivänä niihin maanosiin, jotka olivat olleet illalla katveessa. Kun Radio Peili otti lähetysten nimen 1998, tuote eli loppuvuodet nimellä "Vuorokausikatsaus". 


EI "MITÄ KOHDALLE OSUI"

Palvelutaso vaihteli kohdealueittain. Länsi-Euroopassa pyrittiin 80-luvulta lähtien tarjoamaan lähes kotimainen kuuntelukokemus koko päivän ajaksi suomeksi ja osan päivää ruotsiksi. Euroopan ulkopuolelle joillekin alueille menivät vain uutiset, urheilu ja hartaus. Keskeinen periaate oli se, että ohjelmisto ei muodostu sattumanvaraisesti eikä vain "kohdalle osuvista" kotimaisista lähetyksistä.  
Radio Finland tarjosi viittä eri ohjelmavirtaa tai kanavaa."Kanavat" muodostuivat kuitenkin vasta lähettimien ja lopulta kuuntelijan tasolla, eivät vielä Helsingissä.  Verkkojen mukana kulkivat myös vieraskieliset lähetykset. Ulkomaiset  asemat käyttivät lähetyksiä  Ylen luvalla.

TV FINLAND  KOMPASTUI  SATELLIITTIVALINTAANSA

TV  Finland  aloitti  viisi vuotta  Ylen  radiosatelliittipalvelun jälkeen.  Alan yllätykseksi  TV Finland sijoittui  manner-Euroopassa lähes tuntemattomaan  Intelsat 707 -satellittiin norjalaisen Telenorin asiakkaana. Tämä haittasi levikin kehitystä  ratkaisevasti.  Yhtä pieleen meni  Pohjois-Amerikassa. Siellä  viiden Pohjoismaan  julkisen palvelun televisiot kokeilivat yhteistä kanavaa kaapelitelevisioille  vuosina 1999-2003, norjalaistaustaisen johtajan voimin. 


RADIOASEMAT

Porista oli lähetetty  ulkomaille jo talvisodan aikana, mutta 50-luvun alkuun mennessä kaikki lyhytaaltolähettimet oli keskitetty Porin Vanha-Koivistolle eli ns vanhalle  asemalle. Tätä ennen lyhytaaltolähettimiä oli Porin ohella, Helsingissä ja Lahdessa.  Porin uusi asema valmistui Preiviikkiin 1987.  Ulkomaanlähetysten käyössä oli myös Lahti sotavuosina ja uudelleen 70-luvun lopusta.  Helsingin ja Turun keskiaaltoasemat siirtyivät myös Radio Finlandin ohjelmavastuulle 70-luvun lopulla.  Turku lopetti toimintansa Porin aloitettua sen taajuudella 1987. Toteutumatta jäi hanke rakentaa pitkäaaltoasema Kasnäsiin. Helsingin Tapioilan korvaaminen lähettimellä Santahaminassa oli monivaiheinen hanke.  Melko vakavasti pohdittiin vielä 90-luvun alussa Joensuun keskiaaltotaajuuden aktivointia. Vaasan keskiaallon lopettaminen lisäsi tarvetta lähettää ruotsia Porista.



KAUKORADION DIGITALISOINTI
MYÖHÄSTYI  KEHITYKSESTÄ


Radion kaukolähetyksille kehitettiin 90-luvulla digitaalinen standardi DRM. Se valmistui kuitenkin liian myöhään  päästäkseen laajaan käyttöön. Viime vuosina DRM on saanut jonkin verran levikkiä mm Intiassa.



VENÄJÄ  PALASI VAUHDILLA

Lähetykset venäjäksi  alkoivat pääjohtaja Reino Paasilinnan aloitteesta lyhyellä  varoitusajalla syksyllä 1990.  Pikainen valmistelu muistutti saksan alkamista 1985, mutta erona nyt se, että asialla oli yhtiö - eikä Radio Finland.  Rajan yli suoraan kuuntelijoille suunnattua venäjää oli lähetetty viimeksi sodan aikana.  TULOSSA