Mediahistoriaa: Sveriges Radio nähtiin "valloittamassa Karjalaa" venäjäksi.  YLE  polkaisi  DW:n tuella satelliittiradion  taivaalle  muutamassa kuukaudessa 1993.
  Uusi  ruotsalais-saksalainen  yliopistollinen  työ  vertailee  Suomen, Ruotsin ja Sveitsin ulkomaanlähetyksiä. Tarkemmin tämän sivuston englanninkielisessä osuudessa.

Radio Finland  tavoitti ja kattoi

Miten  suomalainen maailmanradio toimi, ja mitä se tarjosi? Mediahistoriallista tarkastelua lähimenneisyydestä.

  IN  ENGLISH      Päivitetty 13.11.2011   

 

 

Tällainen Radio Finlandin logo  oli käytössä laajimman markkinoinnin aikaan 90-luvun alusta kymmenisen  vuotta, ei enää loppuaikoina. Tähän logo on kuvattu messujulisteesta. Siihen liittyi usein iskulause "Missä liikutkin". 

Kiina löysi entisen "Suomen äänen"

  Porin keskiaaltolähetin taajuudella 963 kHz (312m) on nykyisin  Kiinan ulkomaantiedotuksen palveluksessa ja lähettää China Radio Internationalin  ohjelmistoja  useilla  eurooppalaisilla kielillä.  Ajan vuokraaminen  asemalta  on normaalia liiketoimintaa. YLE vetäytyi alalta  2006. Aseman omistaa ranskalaistaustainen TDF, jolle se siirtyi Yleisradion jakelutekniikan mukana.

Ilman välikäsiä, gatekeepereitä ja arvoketjua..

Tämä sivusto kertaa Yleisradion tarjoaman maailmanradion vaiheita ja siitä vuosina 2003-2006 käytyä keskustelua. Aineisto on julkisista lähteistä. Sivuston ylläpitäjä Juhani Niinistö toimi pitkään radion ulkomaanlähetysten päällikkönä Yleisradiossa. Sivuja pidettäköön mediahistoriallisena tarkasteluna. Niistä lienee hyötyä aiheesta kiinnostuneille ja ehkä myös viihdettä entisille kuuntelijoille.

Kun lähetystoiminnan päättymisestä on jo vuosia, koko ajatus lähetyksistä Suomesta suoraan kohdealueille toisella puolen maailmaa, ilman välikäsiä ja  paikallismedian osallisuutta siellä, ja vieläpä ilman suuria kustannuksia vastaanottajalle, näyttää jo monelle olevan ihan käsittämätön juttu.  Eli  sivusto kertoo, miten joku asia toimi vielä aika äskettäin ilman kaupallisia välikäsiä ja loppukuluttajalle  halvemmalla.

 

 

DRM  kompastui vastaanottimiin

90-luvun lopulla  kaukolähetysten saataville tuli  digitaalinen DRM-lähetysstandardi. Sen leviämistä hidasti kuitenkin ratkaisevasti kuluttajalle sopivien vastaanottimien puuttuminen. Sellaista saatiin odottaa kevääseen 2009, ja silloin aika oli mennyt ohi,  joitakin  erikoispalveluja lukuunottamatta. DRM kuitenkin markkinoi edelleen. Heidän sivunsa on osoitteessa www.drm.org   Tämän sivuston kommentti aihepiiristä  tässä.

Deutsche Wellen lopettaessa  saksankielisen radiokanavansa marraskuun 2011 alussa  DW:n pääjohtaja  Erik Betterman  pahoitteli puheessaan  DRM:n mahdollisuuksien jäämistä käyttämättä. - Mutta meidän resurssimme eivät sellaiseen yksin riitä, hän sanoi.  

Kuluttajaliike yritti hidastaa muutosta

Yleisradion hankkeet luopua vapaasti etenevistä radiolähetyksistä tulivat julkisuuteen kesällä 2004. Ulkosuomalaisten kuluttajaliike vapaasti saatavan radion puolesta 2004-2005 oli kansainvälisesti ainutlaatuinen, mutta  ei pystynyt säilyttämään palveluja. Kampanjaan vapaasti etenevien lähetysten puolesta osallistui näkyvästi Suomi-Seura, sekä myös Expatrium-lehti. Vuoden 2006 aikana ohjelmisto ajettiin alas ja lähetykset päättyivät vuoden lopussa.  Suomi-Seura  julkaisi  esitteen keskustelun tueksi  2005.

1938-2006

Lyhytaaltolähetykset olivat tarjonneet kohdealueen viestintäoloista riippumattoman jakelukanavan kaikkialle maailmaan, Suomesta jo vuodesta 1938. 

Sivuilla  tämän linkin takana  aikatauluja eri vuosikymmeniltä.

 

Näinkin maailmalla:

Irlanti  palautti lyhyet aallot 2009

Irlannin radio RTE huomasi keväällä  2009, että Afrikassa maailmanradio tavoitti yhä edullisimmn ja kattavimmin. Missä tahansa. St Patrick's päivänä 2009 RTE palasi lyhyille aalloille. Vaihtoehtona pidettyä mobiilia satelliittivastaanottoa ei lopulta saatu palvelutasoltaan tavallisen eetteriradion tasolle.  Palvelun lopettamiesta ei ole ilmoitettu.  Tästä hieman enemmän

 

Suomi lopetti lähes ensimmäisten joukossa

 

Suomen Yleisradio sulki ihan ensimmäisten joukossa vapaasti eteneviä radioaaltoja käyttäneen  kansainvälisen palvelunsa, suomen- ja ruotsinkielisen ohjelmiston alasajo alkoi alkuvuodesta 2006 ja lähettimet pantiin kiinni jo vuoden lopussa.  Sveriges Radio jatkoi puoli vuosikymmentä pidempään, lokakuuhun 2010.  Ulkosuomalaisjärjestöjen valituksista huolimatta Suomessa ei voitu ottaa huomioon sitä, että ulkosuomalaisilla kaikkialla maailmassa ei välttämättä ollut rahaa tai valmiuksia nettiteknologiaan. 

YLE:n varhaisen asennemuutoksen taustalla  oli  mm Suomessa tehty  lähetinpalvelujen ulosmyynti, lopulta Digita Oy:lle. Maat, joissa lähetinpalvelut pysyivät julkisen palvelun toimijoiden omistuksessa tai suoraan valtion toimintana, eivät joutuneet pitämään sellaista kiirettä, koska lähetinpalvelujen hinnoissa ei tarvinnut olla katetta.

Kansainvälinen tilanne syksyllä 2011

Lyhytaaltojakelun supistuksista ovat ilmoittaneet mm BBC ja  Deutsche Welle. Päinvastaisesta kehityksestä on Euroopassa esimerkkinä Irlanti.

Englannissa taustana on myös  hanke siirtää BBC:n ulkomaanlähetykset rahoituksellisesti lupamaksujen alle  2014. Tähän saakka  niiden kulut on maksettu ulkoministeriön toimialalta. BBC karsii myös laajasti kieliä ja aikoo pudottaa  suuriakin. Lopetuslistalla ollut hindi kuitenkin jatkuu ainakin vuoden, jotta  sille tarjottu yksityinen rahoitus voidaan selvittää.

BBC:n supistukset ehdittiin julkistaa ennen arabimaailman kriisejä Egyptissä ja Libyassa, joissa  netin sulkeminen jätti hetkellisesti avoimiksi vain radioaallot  ja  television satelliittijakeluakin on häiritty.

BBC sulki myös  Länsi-Eurooppassa kuuluneen  keskiaaltonsa. Tilanne vastaa  963 kHz:n (312 m) loppumista aikanaan Suomesta Pohjolaan.  "Kylpyhuoneessa matkaradiosta" kuunteleville BBC on mm suosittanut asunnonsisäistä wlania ja  siihen tukeutuvia nettivastaanottomia.  Monimutkainen ratkaisu, mutta ehkä ainoa mahdollinen.

Deutsche  Welle  lopetti  syksyllä 2011 lähes kaiken LA-toimintansa,  lukuunottamatta lähetyksiä Afrikkaan ja osaan  Aasiaa.

 

 

Edustajat kysyivät, ministerit väistivät

Kansanedustaja  Pertti Hemmilä (kok) teki  maailmanradion loppumisesta vuoden 2007 alussa kirjallisen kysymyksen. Siinä hän kiinnitti huomiota maailmanradion edullisuuteen kuluttajalle. Vastauksessaan liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sdp)  totesi Yleisradion palvelevan ulkosuomalaisia muilla tavoin ja korosti samalla Yleisradion olevan päätöksenteossaan itsenäinen, ja Eduskunnan valvonnassa.

Sittemmin samansuuntaisia kysymyksiä tekivät ainakin Sinikka Hurskainen (sdp) ja Päivi Räsänen (kd). Myös seuraavan  liikenneministerin Suvi Lindenin vastaukset heijastivat Yleisradion perusteita. Ministerien vastauksissa korostettiin Yleisradion itsenäisyyttä.

 

 

Sivuja pitää yllä Juhani Niinistö. Lainata voi lähde mainiten.

Mahdolliset kommentit osoitteella  juhani.niinisto  @ ulkomaanmedia.net (väli lisätty)
 

20 vuotta sitten 1991:
YLE Capital  FM  toi  maailmanradion Yleisradion 
ULA-taajuuksille

Marraskuussa  1991  YLE  alkoi  releoida   Helsingin ULA-taajuudella  103.7 MHz  BBC:n ja  Voice of  American ohjelmia  englanniksi,  Deutsche Welleä  saksaksi  ja   Radio France Internationalea  ranskaksi. Myöhemmin  lähdeasemien ja kielien määrä kasvoi.  Mukana olivat myös YLE Radio Finlandin  omatuottoiset lähetykset  englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi.  90-luvun puoliväliin mennessä mukana olivat myös mm National Public Radio ja  ABC  Radio Australia. Vuonna 2005  aseman nimeksi tuli YLE Mondo. Alkuperäisistä ohjelmantuottajista ovat oman toimintansa muuttumisen takia vetäytyneet  Voice of America jo 2000-luvun alussa ja  Deutsche Welle 2011.    Lue lisää englanniksi.

 

Syyskuun 11, 2001:

Netti oli tukossa, mutta maailmanradioilla
pysyi ajan  tasalla

Lue lisää

 

 

Maailmanradion  markkinointi muistutti  matkapuhelinten
suurista käyttökuluista


 

YLE Radio Finland käytti  matkapuhelinmarkkinoinnin kieltä  kertoessaan kuluttajille maailmanradion kätevyydestä ja taloudellisuudesta. "Nolla senttiä minuutti,  kaikkialla, rajoituksetta".  Nopeasti kotimaassa levinnyt matkaviestintä olikin tuottanut ulkomailla puhelintaan käyttäneille suuria laskuja.  Tuo tilanne tarjosi tehokasta vetoapua maailmanradion markkinoinnille.  Taajuustiedot  kuuntelija sai vuosikymmeniä esitteistä, mutta loppuvuosina jo maakohtaisesti  tekstiviesteinä (tarkemmin alla).  Kuva  on julisteesta, jonka  eri versioita nähtiin mm MATKA-messuilla vuoteen 2002 saakka.  Sittemmin suoraa vertailua "mobiilin" kuluihin ei enää haluttu esittäväksi, koska  se oli todettu Yleisradion sisällä  "ristiriitaiseksi markkinointiviestinnäksi" yhtiön monin tavoin sitouduttua käyttömaksullisen mobiiliviestinnän edistämiseen.  YLE  Radio Finlandin  mainonnallinen  markkinointikuva ehti purra nopeasti ja sitä jatkoivat edelleen mm matkatoimistot ja ulkosuomalaisviestimet, vaikka  Yleisradio oli jo vaimentanut  oman  markkinointiviestinsä.

Ohjelmaesitteiden  suuntakartat kuvasivat  lähetysten  etenemisteitä.  Astemäärät ilmaisivat  lähetteen  suunnan Porista.  Lyhytaaltolähetysten kuuluminen kaukana maailmalla perustuu  ilmakehän heijastaviin kerroksiin. Esimerkiksi Australiaan lähetys Suomesta eteni useina hyppyinä.   Toisinaan Australiaan päästiin paremmin "pitkää tietä"  Etelä-Amerikan yli, kuten tässäkin  lähetyskartassa, joka on kuvattu julisteseinästä matkamessuilla  2003.

 

Satelliittiradio  luotiin DW:n
kanssa   muutamassa
kuukaudessa  1993

Lue lisää

 

Monipuolinen täyden palvelun kanava vuoden 2005 loppuun

Lue lisää

 

Vuorokausikatsauksilla oli kattavuustavoite

 Viimeistään  70-luvulla  oli  selvää, että  kattavan uutispalvelun tarjoaminen eri maanosasuuntien ja aikavyöhykkeiden lähetyksiin  ei onnistunut  poimimalla kotimaan verkoista jokin sopiva uutisohjelma. Ratkaisuksi kehitettiin ns vuorokausikatsaukset. Niiden keskeinen periaate oli  kotimaan "uutisvuorokauden" unohtaminen.  Suomessahan oli mm se periaate, että edellisen illan uutisiin ei palata  aamuissa.      Enemmän  tästä.

 

Ulkosuomalaisparlamentin istunnot  ja aluekokoukset radion kautta kaikille  "edustettaville"

 Vuonna 1998  perustetun   ulkosuomalaisparlamentin  täysistunnot  radioitiin  suorina  Helsingistä  kevään  2005 istuntoon  saakka.  Puolivuosittain  Helsingissä  kokoontuvien  varapuhemiesten  ohjelmaan kuului  pitkään  kyselytunti  Radio Finlandin suorassa lähetyksessä.  Vuoden 2000 jälkeen  YLE Radio Finland  alkoi myös  mahdollisuuksien mukaan  radioimaan   USP:n  aluekokouksia, yleensä äänitettyinä koosteina.   Aluekokousten luonne  vaihteli maanosittain.       Enemmän  tästä

 

Taajuus- ja aikatiedot  yleisölle lopulta matkapuhelintekniikalla

Taajuus- ja lähetysaikatietoja oli jaettu kuuntelijoille vuosikymmeniä painamalla esitteitä, suurimmillaan  120 000 puolessa vuodessa. Aivan toiminnan viime vuosina kehitettiin palvelu jakaa tietoja tekstiviesteinä. Vaikka äänipuhelut maailman ääriltä ja Euroopastakin olivat hintavia, SMS-viestit eivät maksaneet paljon. Kun YLE:n numeroon lähetti maan tai alueen nimen, sai heti puhelimeensa  ao maan senhetkiset lähetysajat Suomesta ja taajuudet.  Tässä (alla) matkamessuilla jaetussa  mainoksessa puhelimen ruudussa näyttävät olevan Italian taajuudet, talviaikaan.

Ongelmana oli kuitenkin se, että  taajuus- ja lähetysaikapalvelu toimi vain suomalaisista liittymistä.  Pysyvämmin ulkomailla  oleskelevia se ei tavoittanut.