Julkinen  keskustelu
tiivistyi  kesäkuulta 2004

Yleisradion  hanke  lopettaa  vapaasti etenevät  radiopalvelut ulkomaille  tulivat julkisuuteen  keväällä  2004.  Tuolloin muutamat keskeisesti ulkosuomalaisten kanssa toimineet suomalaistahot nostattivat kotimaista keskustelua aiheesta. Asialla olivat mm  ulkosuomalaisia  Suomi-Seura, Expatrium-lehti ja myös Suomen Merimieskirkko. 

Suomi-Seura ja  sen puitteissa toimiva ulkosuomalaisparlamentti olivat jo pitempään  painostaneet Yleisradiota  ulkosuomalaisten palvelun  pitämiseksi ainakin silloisella  tasolla. Kehittämisen sijaan Yle oli kuitenkin menossa alasajoon.

Ulkosuomalaisparlamentin täysistunnossa keväällä 2005 käytiin vielä  poikkeuksellisen värikäs  sananvaihto  USP:n johdon ja  Yleisradion hallintoneuvoston  silloisen puheenjohtajan välillä.  Hänen viimeinen argumenttinsa oli lopulta se, että "YLE tietenkin voi tehdä ihan mitä haluaa".

Suomi-Seura järjesti myös laajan nimenkeräyksen lähetysten säilymisen puolesta.

"Yleisradion tavoitteista  sanahelinää"

Expatrium -lehden päätoimittaja  Anna  Iskala  otti johtavissa suomalaisissa sanomalehdissä julkaistuissa  puheenvuoroissa  kantaa   siihen, että  Yleisradio oli "ilman julkista keskustelua kiistatta  huonontamassa ulkomailla  asuville kansalaisille suunnatun  Radio Finlandin palveluita".  Iskala totesi, että yhtiön  sopimus lähetinoperaattorin (Digita Oy)  kanssa  lyhyistä ja keskipitkistä aalloista  oli voimassa vain vuoteen 2006 saakka.  "Sen jälkeen  Yleisradio keskittynee uuden teknologian tuomiin jakelumahdollisuuksiin, jotka kaikki eivät  eri maiden lainsäädännöllisistä tai omista taloudellisista syistä pysty ottamaan vastaan."

Iskala  huomautti Yleisradion olevan julkisen rahoituksen varassa  toimiva laitos, jolla  on vastavuoroisesti julkisen palvelun velvoitteet. "Se  tarkoittaa muun muassa  tiedonvälitystä kaikille kansalaisille  asuinpaikkaan katsomatta."  Iskala  luonnehti  tuosta tavoitteesta  olevan tuolloin (2004) vaarassa  "tulla  sanahelinää ihan tuota pikaa".

 

Pääkirjoitus  Expatrium-lehden numerossa 44/2005.   Yleisradion  jakeluratkaisujen kohtuuttomuutta  silloisessa  tilanteessa  arvosteli  pääkirjoituksessaan myös  Suomi-Seuran julkaisema  Suomen Silta.

 

USP:n puhemiehistö julkaisi  kannanoton

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö  käsitteli  kannanotossa Yleisradion  johdon ilmeisiä  asenteita.  - Yhtiön itsensä  linjausten varaan jätettynä ulkosuomalaisten palvelu  häviää  aina  kotimaisille hankkeille, USP:n puhemiehet  arvelivat.

 

"Poistamalla suosittuja ohjelmia saadaan kuuntelijoiden määrää pudotettua"

Ulkosuomalaisten palvelujen tulevaisuudesta aktiivisesti  kirjoittanut  Expatrium tiesi
kertoa lokakuussa  2005 kanavan yhdistämisestä Radio Peiliin.  Koosteen nimeksi tuli muistaakseni  Koostekanavat.  Expatrium oli saanut tietoonsa lyhyt- ja keskiaaltolähetysten lopettamisen siirtyneen kovan vastustuksen takia. Radio Finlandin ohjelmistorakenne ajettiin alas lopulta vuoden 2006 aikana ja radiolähetykset päättyivät vuoden 2006 lopussa, paitsi Helsingin AM. 

Suomi-Seuran   debattiesite 2005

Suomi-Seura  julkaisi  2005  esitteen   vapaasti etenevän  radion  tiimoilta käydystä keskustelusta. Seura nosti esille myös mobiiliviestinnän kalleuden. Alla  esitteessä julkaistu Suomi-Seuran  toiminnanjohtajan Paula Seleniuksen tervehdys  ja   takakannen yhteenveto.  Suomi-Seura  jakoi esitettä mm MATKA-messuilla 2005, missä Radio Finland ei ollut enää edustettuna. 

 

Esitteen (yllä)  alalaidassa mainittu DRM-maailmanradio oli tarjoamassa  kuuntelijalle käyttömaksutonta  mahdollisuutta  seurata digitaalista signaalia  kaukana  lähetyspaikasta. DRM kompastui kuitenkin vastaanottimien puutteeseen. Sen lisäksi DRM  ehti markkinoille myös liian myöhään herättääkseen  suurten public service -radioasemien mielenkiintoa tilanteessa, jossa käyttömaksulliset jakelutiet tarjosivat ohjelmantuottajille (vaikka ei usein vastaanottajille)  halvemman tavan jakaa signaalia. DRM:n tilanteesta  vuonna  2016.

Takaisin tämän sivuston  etusivulle