Radio Finlandin  lähetysmäärä  ja palvelutaso vaihteli kohdealueittain

 

Radio Finland  pyrki  tarjoamaan    kunkin kohdealueen  lähetysmäärään  ja jakelutiehen (lyhytaallot tai satelliitti)  suhteutetun  kokonaisuuden  Yleisradion radio-ohjelmatarjonnasta suomeksi ja ruotsiksi, kuuntelijoille  sopivina  lähetysaikoina. 

Aikojen valintaan vaikuttivat kuitenkin  radioaaltojen ennakoidut  etenemisolosuhteet.  Koska  tiedossa oli, että  Pohjois-Amerikkaan  kuuluvuus oli kohdealueiden iltatunteina  Porin  antennivalikoiman puutteiden takia  huono,  Radio Finland keskittyi siellä  aamulähetyksiin  (Suomen iltapäivänä) uudenkin aseman aikana. Lähetysajat suunniteltiin puolivuosittain, viimeisinä vuosikymmeninä  maaliskuusta syyskuun lopulle  ja siitä taas seuraavaan kevääseen. (Taajuussuunnittelusta  tulee  tälle sivustolle myöhemmin oma  lukunsa.)

Ohjelmisto  ei käsittänyt  "mitä-kohdalle-kotimaan-verkoissa  sattuu", vaan  ohjelmat valittiin  niistä  saatujen ennakkotietojen perusteella  kausittain tai viikoittain. Käyttö ulkomaanlähetyksissä  ei riippunut   kyseisen ohjelman kotimaisesta lähetysajasta, vaan  ohjelmat  viivästettiin sopivaan  Radio Finlandin lähetysaikaan, jos   ohjelman alkuperäisenä lähetysaikana  Radio Finland oli lähettämässä jotain muuta.  90-luvulla hankitun automaattisen  toisto- ja lähetysjärjestelmän avulla  ohjelmiston valinta ja  toteuttaminen  oli verraten helppoa, mutta vaati paljon suunnittelutyötä. Viivästysäänityksiä  tehtiin kuitenkin jo 50-luvullakin.  Kun  90-luvulla  määriteltiin  lähetysten ensisijaiseksi yleisöksi  tilapäisesti  ulkomailla olevat suomalaiset, urheiluselostusten  merkitys  kasvoi.  Esimerkiksi jääkiekkokierrokset lähetettiin suorana, jolloin "niiden alle"  jääneet  esimerkiksi Radio Ylen Yhdestä otettavat ohjelmat  viivästettiin  myöhempään Euroopan iltaan.  

Viivästyksien ohella  käytettiin myös ennakkolähetyksiä. Näissä tapauksissa  siis  jokin  Suomeen tehty  ohjelma kuultiin  Radio Finlandissa  jo  ennen kotimaista lähetystä.  Vakituisesti  näin meneteltiin mm aamuhartauden kanssa  90-luvulla:  Aamuhartaus meni ensin Radio Finlandin  Aasian ja Australian aamuissa  heti Suomen keskiyön tunteina, minkä jälkeen nauha  toimitettiin kotimaan verkkojen lähetysyksikköihin Suomen aamua odottamaan.

Eurooppaan koko päivän, muualle  kohdelähetyksiä

Eurooppaan tarjottiin lyhyillä aalloilla 80-luvulta lähtien kokopäivästä  kanavaa   taajuuksilla  11755 kHz (25m)  ja  6120 kHz (49m)  sekä  keskiaallolla  963 kHz (312m).   Euroopan ulkopuolelle  ja Itä-Eurooppaan lähetettiin  muutama tunti päivässä,  yleensä  kohdealueen  aamuina  ja iltoina.   Näihin "kaukoalueitten" lähetyksiin  ohjelmavalikoima   koottiin  samaan tapaan tiivistäen.  Keskeinen elementti oli  kattava  vuorokausikatsaus. Lyhyisiin jaksoihin tehtiin myös tiivistelmiä   kotimaan verkojen merkkituotteista,  kuten  sunnuntaiaamujen Iskelmäradiosta ja Radiomafian (sittemmin YleX) sarjasta Leila ja Annukka.  Kaukoalueiden  jaksot eivät  yleensä olleet   Euroopan ohjelmaan liittymisiä, vaan   kaukoalueiden lähetysvirta  hoidettiin  erillisesti.

Joillekin  kohdealueille  lähetysaika oli hyvin suppea.  Tällöin  tarjontaan ei mahtunut paljon muuta kuin "kolme U:ta"  eli uutisia (vuorokausikatsaus), urheilua ja uskontoa (hartaus).

Ruotsiksi lähetettiin  Radio Vegan ohjelmistoja  pääasiassa iltaisin, välissä päivätunneilta viivästetty makasiiniohjelma.

90-luvulla alkaneista  radiosatelliittikanavista  YLESAT1   tarjosi  Euroopan päivätunteina  suunnilleen samaa  valikoimaa kuin  11755 ja 6120.  Yötunteina  kanavan ohjelma oli suunniteltu Pohjois-Amerikan iltoja  ja  Aasian aamuja  varten.  YLESAT2:n lähetysajasta  noin puolet käsitti  ruotsinkielistä ohjelmaa ja toinen puolet pääasiassa Radiomafian (YleX:n) ohjelmaa.  Esimerkiksi Euroopan aamuissa  YLESAT2 tarjosi  vaihtoehtona  varsin perinteiselle  YLESAT1:n ohjelmalle Radiomafian ja sen seuraajakanavan ohjelmistoa.  Satelliittikanavat olivat  Amerikkoja lukuun ottamatta maailmanlaajuisia. Näin satelliittiantennilla  sai  "Euroopan tasoisen" tarjonnan myös  Euroopan ulkopuolella. Pohjois-Amerikkaan ohjelmaa lähetettiin vain paikallisena iltana,  Etelä-Amerikkaan ei ollut satelliittikanavaa lainkaan. 

Maakuntaradioiden  ulkomaan ikkunat

Radio Suomen maakuntaradioiden lähettäminen ulkomaille  vuosina  1997-2005   lisäsi  Radio Finlandin  tunnettuutta Suomessa ja   toisaalta  muodostui kuuntelijoiden kannalta keskeiseksi palvelumuodoksi. Lähes kaikilla  maakuntaradioilla oli tunnin aika  Radio Finlandissa.  Lähetys välittyi  Radio Finlandiin  suorana  linkkiverkon kautta.  Erityisesti maakuntaradioiden  kontaktiohjelmat  erottuivat tarjonnasta.   Suomalaiset  mistä tahansa  soittivat  lähetyksiin.  On mainittava mm  Konginkankaan bussionnettomuuden jälkeinen aamu, jolloin  Radio Keski-Pohjanmaan lähetyksessä   rekkakuskit  eri puolilta Eurooppaa  eivät  säästelleet sanojaan  Suomen tiemestareitten tienhoidosta. Lähes vuosikymmenen Radio Finland tarjosi  lauantaiaamuisin  Radio Keski-Suomen toivekonserttia,   sen korvasi  2004  Radio Savon lauantaiaamun vastaava lähetys. 

Myös  ruotsinkielisten  paikallisradioiden  ohjelmaa lähetettiin  viikoittain, kierrossa olivat  Porvoon, Helsingin, Turun ja Vaasan ruotsinkieliset aluetoimitukset.

Juhlapäivien ohjelmistot

Juhlapäivien ohjelmistot suunniteltiin täysin erikseen. Esimerkiksi jouluaaton keskeinen  suomalainen  tarjonta viivästettiin  kaikkiin suuntiin,  toistamatta  sitä kuitenkaan pääkanavalla kohtuuttomasti.   Alueille, joilla  kello oli jo paljon enemmän kuin Suomessa, lähetettiin  esimerkiksi  vuoden vaihtuessa  usein koosteita  edellisten vuosien  ohjelmistosta ja    Hymyilevä Apollo    kuultiin ensimmäisen kerran Radio Finlandissa  Aasiaa ja Australiaa varten jo  31.12  aamupäivällä  Suomen aikaa.

 

 

Paluu  pääsivulle