TIMELINE. Suomen ulkomaanlähetysten  vaiheita vuosilukuina. 50-luvun lopun suurista supistuksista 80- ja 90-lukujen ripeään kasvuun ja  pikaiseen loppuun 2002-2006.
IDÄN AVAUTUESSA: Sveriges Radio nähtiin "valloittamassa Karjalaa" venäjäksi.  YLE  polkaisi  DW:n tuella satelliittiradion  taivaalle  muutamassa kuukaudessa 1993.
TUTKIJA: Ruotsalais-saksalainen  yliopistollinen  työ  vertailee  Suomen, Ruotsin ja Sveitsin ulkomaanlähetyksiä. Tarkemmin  sivuston englanninkielisessä osuudessa.
 


Radio Finland  tavoitti ja kattoi
Mediahistoriallista tarkastelua lähimenneisyydestä.
Palvelua maapallon toiselle puolelle, ilman välikäsiä ja vieläpä  kuluitta vastaanottajalle.  Kuinka ihmeessä? 
Vuoden 1958 lähes täydellisestä alasajosta  70-luvulta hitaaseen nousuun ja 80-luvulta ripeään kasvuun.
Ulkosuomalaisten kuluttajakampanja  yritti hidastaa  liian nopeaa teknologiamuutosta.
Selkosuomi vuodesta 1992.
Englantia, saksaa, ranskaa, venäjää ja sukulaiskieliä.  Vieraskielinen kotimainen radio. Capital FM.
Ulkosuomalaisjärjestöjen  mediakampanjat 2000-luvun alussa.
Porin lyhytaaltoasemalta kaikkiin suuntiin.
Satelliittiyhteistyö  Deutsche Wellen kanssa.
Yleisradion ensimmäinen  internet-äänivirta 1996 tarjosi Radio Finlandin pääkanavaa.

  PÅ SVENSKA   ENGLISH VERSION      Päivitetty 20.03.2013     Sivuston ylläpito Juhani Niinistö       juhani.niinisto   @  ulkomaanmedia. net  (välit lisätty)  

Tällainen Radio Finlandin logo  oli käytössä laajimman markkinoinnin aikaan 90-luvun alusta kymmenisen  vuotta, ei enää loppuaikoina. Tähän logo on kuvattu messujulisteesta. Siihen liittyi usein iskulause "Missä liikutkin". Koska kuva perustuu julisteesta otettuun valokuvaan, logo siten näy täydellisenä.

 

Ilman välikäsiä, gatekeepereitä
ja arvoketjua..

Tämä mediahistoriallinen sivusto kertaa Yleisradion tarjoaman maailmanradion vaiheita ja siitä etenkin vuosina 2003-2006 käytyä keskustelua. Aineisto on julkisista lähteistä.

 

Vuoden 1958 "täystuhosta"
uuteen nousuun
70-luvulla

Radio Finlandin "timeline"  tästä.

Sotavuosien jälkeen  Radio Finland koki lyhyen nousun Porin aseman valmistuttua 1948, mutta toiminta ajettiin  lähes täysin alas  vuonna 1958.

Hidas nousu alkoi 1967 ja kiihtyi  70-luvun lopulla.  80-luvulla kehitettiin voimakkaasti vieraskielistä  toimintaa  ja  90-luvulla ulkosuomalaisten palvelua ja aloitettiin mm selkosuomi.

Uusi  Pori oli valmistunut 1987  ja  1993  YLE Radio Finland aloitti radion satelliittijakelun, joka muutamassa vuodessa laajeni kattamaan koko maapallon, Etelä-Amerikkaa lukuun ottamatta. 

Jyrkkä supistus alkoi vuonna 2002.  YLE  päätti lopettaa  muut ulkomaille suunnatut vieraskieliset ohjelmat paitsi venäjän. Vuoden 2006 aikana  Radio Finlandin suomen- ja ruotsinkielinen palvelukonsepti  ajettiin alas  ja  lyhytaaltolähetykset päättyivät vuoden lopussa. Satelliittipalvelut jatkuivat ohjelmistoltaan karsittuina, vuonna 2012 ne rajattiin Eurooppaan.

 

Maailmanradion digitalisointi kompastui vastaanottimiin

90-luvun lopulla  kaukolähetysten saataville tuli  digitaalinen DRM-lähetysstandardi. Sen leviämistä hidasti kuitenkin ratkaisevasti kuluttajalle sopivien vastaanottimien puuttuminen. Sellaista saatiin odottaa kevääseen 2009, ja silloin aika oli mennyt ohi,  joitakin  erikoispalveluja lukuunottamatta. DRM kuitenkin markkinoi edelleen. Heidän sivunsa on osoitteessa www.drm.org   Tämän sivuston kommentti aihepiiristä  tässä.

Deutsche Wellen lopettaessa  saksankielisen radiokanavansa marraskuun 2011 alussa  DW:n pääjohtaja  Erik Betterman  pahoitteli puheessaan  DRM:n mahdollisuuksien jäämistä käyttämättä. - Mutta meidän resurssimme eivät sellaiseen yksin riitä, hän sanoi.  

 

Kiina sai käyttöönsä entisen "Suomen äänen"

  Porin keskiaaltolähetin taajuudella 963 kHz (312m) on nykyisin  Kiinan ulkomaantiedotuksen palveluksessa ja lähettää China Radio Internationalin  ohjelmistoja  useilla  eurooppalaisilla kielillä.  Ajan vuokraaminen  asemalta  on normaalia liiketoimintaa. YLE vetäytyi alalta  2006. Aseman omistaa ranskalaistaustainen TDF, jolle se siirtyi Yleisradion jakelutekniikan mukana.

 

Näinkin maailmalla:

Irlanti  palautti lyhyet aallot 2009

Irlannin radio RTE huomasi keväällä  2009, että Afrikassa maailmanradio tavoitti yhä edullisimmn ja kattavimmin. Missä tahansa. St Patrick's päivänä 2009 RTE palasi lyhyille aalloille. Vaihtoehtona pidettyä mobiilia satelliittivastaanottoa ei lopulta saatu palvelutasoltaan tavallisen eetteriradion tasolle.  Palvelun lopettamisesta ei ole ilmoitettu.  Tästä hieman enemmän

 

Suomi lopetti lähes ensimmäisten joukossa

Suomen Yleisradio sulki ihan ensimmäisten joukossa vapaasti eteneviä radioaaltoja käyttäneen  kansainvälisen palvelunsa, suomen- ja ruotsinkielisen ohjelmiston alasajo alkoi alkuvuodesta 2006 ja lähettimet pantiin kiinni jo vuoden lopussa.  Sveriges Radio jatkoi puoli vuosikymmentä pidempään, lokakuuhun 2010.  Ulkosuomalaisjärjestöjen valituksista huolimatta Suomessa ei voitu ottaa huomioon sitä, että ulkosuomalaisilla kaikkialla maailmassa ei vielä välttämättä ollut rahaa tai valmiuksia nettiteknologiaan. 

YLE:n varhaisen asennemuutoksen taustalla  oli  mm Suomessa tehty  lähetinpalvelujen ulosmyynti, lopulta Digita Oy:lle. Maat, joissa lähetinpalvelut pysyivät julkisen palvelun toimijoiden omistuksessa tai suoraan valtion toimintana, eivät joutuneet pitämään sellaista kiirettä, koska lähetinpalvelujen hinnoissa ei tarvinnut olla katetta.

 

 

Edustajat kysyivät, ministerit väistivät

Kansanedustaja  Pertti Hemmilä (kok) teki  maailmanradion loppumisesta vuoden 2007 alussa kirjallisen kysymyksen. Siinä hän kiinnitti huomiota maailmanradion edullisuuteen kuluttajalle. Vastauksessaan liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sdp)  totesi Yleisradion palvelevan ulkosuomalaisia muilla tavoin ja korosti samalla Yleisradion olevan päätöksenteossaan itsenäinen, ja Eduskunnan valvonnassa.

Sittemmin samansuuntaisia kysymyksiä tekivät ainakin Sinikka Hurskainen (sdp) ja Päivi Räsänen (kd). Myös seuraavan  liikenneministerin Suvi Lindenin vastaukset heijastivat Yleisradion perusteita. Ministerien vastauksissa korostettiin Yleisradion itsenäisyyttä.

 

 


Satunnainen matkailija  valisti  radion eduista 


Kuvattu televisioruudusta 90-luvun alussa.
TV1:n  "Satunnainen matkailija"  eli toimittaja  Juhani Mäkelä   mainosti   maailmanradiota kätevänä   matkailijan  tiedonlähteenä    mainospalassa, jota  YLE  esitti kanavillaan  90-luvun alussa.  Nyt arvioituna sanoma erosi  vuosikymmenen lopun markkinoinnista mm siinä, että tuolloin ei vielä puhuttu  maailmanradion edullisuudesta, vaan vertailukohtana olivat  enemmänkin   vanhat sanomalehdet.  Kuitenkin jo  80-luvun alussa oli  kotimaan verkoissa ajettu radiomainosta, jossa urheilutoimittaja Antero Viherkenttä  suositti radion kuuntelua, "jotta ei  sitten  paluulennolla  tarvinnut lukea vanhoja sanomalehtiä",  kun tiesi jo muutenkin.  Myöhemmin  teemaksi tuli  maailmanradion edullisuus.  Radio  ei laukaissut suuria  laskuja eteisen lattialle  matkailijan paluuta odottamaan. 

Kotimaahan suunnattu  ulkomaanlähetysten markkinointi oli  koko lailla  uutta  Euroopassa  noina vuosina, koska useissa maissa  ulkomaanlähetykset olivat hallinnollisesti niin etäällä kotimaisista, että  "kotimaan radio"  ei  halunnut sijoittaa ulkomaanlähetystensä markkinointiin,  vaikka  ne usein olivatkin ikään kuin saman yhtiön  ohjelmaa.  Suomessa hallinnollinen tilanne oli toinen.  Sijainti oli markinnoinnin kannalta edullinen, mutta  toisaalta sitten mahdollisti  koko sektorin nopean  alasajon, niin journalistisesti kuin teknisesti, 2000-luvun alussa. 


Mobiilin kulut auttoivat radion  markkinointia

 

Radio Finland käytti  matkapuhelinmarkkinoinnin kieltä  kertoessaan kuluttajille maailmanradion kätevyydestä ja taloudellisuudesta. "Nolla senttiä minuutti,  kaikkialla, rajoituksetta". 

Nopeasti kotimaassa levinnyt matkaviestintä oli tuottanut ulkomailla puhelintaan käyttäneille suuria laskuja.  Tuo tilanne tarjosi tehokasta vetoapua maailmanradion markkinoinnille.  Taajuustiedot  kuuntelija sai vuosikymmeniä esitteistä, mutta loppuvuosina jo maakohtaisesti  tekstiviesteinä (tarkemmin alla). 

Kuva  on julisteesta, jonka  eri versioita nähtiin mm MATKA-messuilla vuoteen 2003 saakka.  Sittemmin suoraa vertailua "mobiilin" kuluihin ei enää haluttu esittäväksi, koska  se oli todettu Yleisradion sisällä  "ristiriitaiseksi markkinointiviestinnäksi" yhtiön mentyä mukaan  käyttömaksullisen mobiiliviestinnän edistämiseen. 

 YLE  Radio Finlandin  mainonnallinen  markkinointikuva  oli ehtinyt  purra nopeasti ja sitä jatkoivat  lähetysten vielä muutaman vuoden jatkuessa  mm matkatoimistot ja ulkosuomalaisviestimet, vaikka  Yle oli jo  vaimentanut  oman  markkinointiviestinsä.

Ohjelmaesitteiden  suuntakartat kuvasivat  lähetysten  etenemisteitä.  Astemäärät ilmaisivat  lähetteen  suunnan Porista.  Lyhytaaltolähetysten kuuluminen kaukana maailmalla perustuu  ilmakehän heijastaviin kerroksiin. Esimerkiksi Australiaan lähetys Suomesta eteni useina hyppyinä.   Toisinaan Australiaan päästiin paremmin "pitkää tietä"  Etelä-Amerikan yli, kuten tässäkin  lähetyskartassa, joka on kuvattu julisteseinästä matkamessuilla  2003.


Kuluttajaliike yritti hidastaa muutosta

Yleisradion hankkeet luopua vapaasti etenevistä radiolähetyksistä tulivat julkisuuteen kesällä 2004. Ulkosuomalaisten kuluttajaliike vapaasti saatavan radion puolesta 2004-2005 oli kansainvälisesti ainutlaatuinen, mutta  ei pystynyt säilyttämään palveluja. Kampanjaan vapaasti etenevien lähetysten puolesta osallistui näkyvästi Suomi-Seura, Expatrium-lehti ja myös  Suomen Merimieskirkko.  Enemmän aiheesta.

Porin lyhytaaltoasemalla oli  eri suuntia  varten  yksitoista  verhoantennia, jotka riippuivat  noin seitsemänkymmentä metriä korkeiden mastojen välissä. Tässä kuvassa  antennit näkyvät metalliverkkoina, itse mastot eivät  säteilleet. Lisäksi  asemalla oli pyöritettävä antenni, jota voitiin käyttää kaikkiin suuntiin sekä  erillinen keskiaaltoantenni.  Ennen Preiviikkiä  asema  sijaitsi  Porin Vanha-Koiviston kaupunginosassa.  Sivustolla on jo osio   Porin vanhalta lyhytaaltoasemalta Vanha-Koivistolla (-1987), myöhemmin liitetään osio uudelta asemalta Preiviikissä (-2006) sekä  lähetystoiminnalle keskeisestä verkkosuunnittelusta taajuuskokouksineen.


Satelliittiradio  luotiin DW:n
kanssa   muutamassa
kuukaudessa  1993

Lue lisää

Monipuolinen täyden palvelun kanava vuoden 2005 loppuun

Lue lisää

Vuorokausikatsaukset  elivät  kohdealueiden  paikallisajassa

 Viimeistään  70-luvulla  oli  selvää, että  kattavan uutispalvelun tarjoaminen eri maanosasuuntien ja aikavyöhykkeiden lähetyksiin  ei onnistunut  poimimalla kotimaan verkoista jokin sopiva uutisohjelma. Ratkaisuksi kehitettiin ns vuorokausikatsaukset. Niiden keskeinen periaate oli  kotimaan "uutisvuorokauden" unohtaminen.  Suomessahan oli mm se periaate, että edellisen illan uutisiin ei palata  aamuissa.      Enemmän  tästä.

 

Ulkosuomalaisparlamentin istunnot  ja aluekokoukset radion kautta kaikille  "edustettaville"

 Vuonna 1998  perustetun   ulkosuomalaisparlamentin  täysistunnot  radioitiin  suorina  Helsingistä  kevään  2005 istuntoon  saakka.  Puolivuosittain  Helsingissä  kokoontuvien  varapuhemiesten  ohjelmaan kuului  pitkään  kyselytunti  Radio Finlandin suorassa lähetyksessä.  Vuoden 2000 jälkeen  YLE Radio Finland  alkoi myös  mahdollisuuksien mukaan  radioimaan   USP:n  aluekokouksia, yleensä äänitettyinä koosteina.   Aluekokousten luonne  vaihteli maanosittain.       Enemmän  tästä

 

Kuuntelijatilaisuuksia  Australiasta  Amerikkaan

Saksankielinen palvelu  aloitti  kuuntelijatapaamisten  järjestämisen  Saksassa 1986.
Toimintamalli  laajeni  muihin  Radio Finlandin kieliin  ja  sai  enemmän markkinoinnillista otetta.  Myöhemmin  RF  alkoi  radioida  ulkosuomalaisparlamentin aluekokouksia  ja  pr-toiminta  liittyi niiden yhteyteen.  Kuvia muutamista esittäytymisistä.

 

Taajuus- ja aikatiedot  yleisölle lopulta matkapuhelintekniikalla

Taajuus- ja lähetysaikatietoja oli jaettu kuuntelijoille vuosikymmeniä painamalla esitteitä, suurimmillaan  120 000 puolessa vuodessa. Aivan toiminnan viime vuosina kehitettiin palvelu jakaa tietoja tekstiviesteinä. Vaikka äänipuhelut maailman ääriltä ja Euroopastakin olivat hintavia, SMS-viestit eivät maksaneet paljon. Kun YLE:n numeroon lähetti maan tai alueen nimen, sai heti puhelimeensa  ao maan senhetkiset lähetysajat Suomesta ja taajuudet.  Tässä (alla) matkamessuilla jaetussa  mainoksessa puhelimen ruudussa näyttävät olevan Italian taajuudet, talviaikaan.

Ongelmana oli kuitenkin se, että  taajuus- ja lähetysaikapalvelu toimi vain suomalaisista liittymistä.  Pysyvämmin ulkomailla  oleskelevia se ei tavoittanut.

 

 



 

20 vuotta sitten 1991:
YLE Capital  FM  toi  maailmanradion Yleisradion 
ULA-taajuuksille

Marraskuussa  1991  YLE  alkoi  releoida   Helsingin ULA-taajuudella  103.7 MHz  BBC:n ja  Voice of  American ohjelmia  englanniksi,  Deutsche Welleä  saksaksi  ja   Radio France Internationalea  ranskaksi. Myöhemmin  lähdeasemien ja kielien määrä kasvoi.  Mukana olivat myös YLE Radio Finlandin  omatuottoiset lähetykset  englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi.  90-luvun puoliväliin mennessä mukana olivat myös mm National Public Radio ja  ABC  Radio Australia. Vuonna 2005  aseman nimeksi tuli YLE Mondo. Alkuperäisistä ohjelmantuottajista ovat oman toimintansa muuttumisen takia vetäytyneet  Voice of America jo 2000-luvun alussa ja  Deutsche Welle 2011. Saksankielisen tarjonnan jatkon YLE onnistui turvaamaan saamalla  NDR-radion (Hampuri) uutiskanavan käyttöönsä.    Lue lisää englanniksi.

 


 

Syyskuun 11, 2001:

Netti oli tukossa, mutta maailmanradioilla
pysyi ajan  tasalla

Lue lisää