Käsitteitä

Ulkomaanlähetystoimintaan  liittyviä käsitteitä,  joiden merkitys  voi alaa  tuntemattomalle olla epäselvä.

Jakelutoisto.  Ohjelman lähettäminen  toiseen, tai pääasiallisesti toiseen, lähetyssuuntaan  vuorokauden kulussa  kotimaisesta peruslähetyksestä tai ulkomaanläheysten (omatuuottoisesta) ensimmäisestä lähetyksestä.  Käsite tuli käyttöön  jo heti sotien jälkeen, kun yleisohjelman osia lähetettiin yötunteina  Pohjois-Amerikkaan.  Kotimaisissa lähetyksissä vastaava linjaus koski  Kouluradion iltapäiväluokkien lähetyksiä.

90-luvulta tulkittiin myös niin, että  jakelutoisto voi olla  kotimaista lähetystä ennakoiva.  Tällä perusteella  esim aamuhartaus meni  Aasian suuntaan klo 00.50, kun ensimmäinen kotimainen lähetys oli klo 07.50. Aamuhartauden viimeinen jakelutoisto oli vuosikausia  P-A:n länsirannikolle, klo 17.20.

Jakelutoistoista ei maksettu minkäänlaisia korvauksia.  Jakelutoisto  ei ole  kotimaassa käytetty "pikauusinta".  

Suomessa jakelutoiston lähde  saattoi olla  mitä tahansa  kotimaan verkoissa,  kyseisen ohjelmakohdan oikeusstatuksesta  riippumatta.

Placement.  Ohjelman sijoittaminen ulkomaiselle  asemalle.  Jos placement oli samanaikainen lähetysmaan kanssa, placementin toteuttavan radioaseman  kotimaiset (oman maan) korvaukset olivat riittäviä.   Jos lähettävä  asema  viivästi  placementtauksen kohteena olevan lähetyksen,  ao aseman periaatteessa oli maksettava  korvauksia oman maansa  tessien ym mukaan, mutta  tämä ei yleensä toteutunut.  Ylen lähetyksiä oli placementissa  Venäjällä, Kanadassa (hyvin laajasti sikäläisellä julkisen palvelun CBC:llä, Saksassa, Australiassa, Virossa ja hajanaisesti muualla.  Yle otti (ja edelleen näyttää ottavan) placementtinä  lähetyksiä  Capital FM/Yle Mondo -palveluihin.

Käsite syntyi 80-luvun lopulla. Sen kanssa  "kilpaili"  perinteinen Ohjelmavaihto, johon pätivät  EBU:n/ABU:n  säännökset.  - Huvittava  päällekkäisyys sattui  90-luvulla kun  Promsin  viimeisestä illasta meni puoli tuntia  placementtinä  BBC:ltä  Capitalissa korvauksetta - ja samaan aikaan  ohjelmavaihtona  Ylen Ykkösessä korvauksellisena. ABU-maista Yle otti pitkään placementtinä  ABC Radio Australian.

Placementistä tehtiin erilaisia sopimuksia. Pääsääntönä oli, että placementtiä tarjoava (ohjelmaa tuottava) taho niillä suojeli itseään vaatimuksilta ja ohjeisti käyttäjää. Jos käyttäjä kuitenkin rikkoi sopimusta (esim antamalla  ohjelman muuhun jakeluun), vastuu oli  käyttäjällä. Yleisradion ensimmäinen vastaanottavan placementin sopimus oli  CSpanin kanssa ja sisälti runsaasti pykäliä, joissa jopa todettiin, ettei sopimus johda amerikkalaisittain partnershippiin, ym.

Transcription.   Placementin edeltäjä, jossa ohjelmia jaettiin nauhoina.  Yleisradio harrasti  transcriptionia lähinnä USA:ssa,  jossa jaettiin englanninkielisiä puheohjelmia  sekä  musiikkiohjelmia.  Musiikkina jaettiin vain Ylen äänityksiä (V-nauhat ja kaiketi jonkin verran ohjelmanauhojakin). Korvaukset oli Suomessa Musiikkiosaston toimesta clearattu, paitsi varsinaiset Teosto-korvaukset, joita piti  USA:sta kertyä, tosin ilmeisesti ongelmia oli (en ole selvittänyt, perustuu satunnaisiin keskusteluihin aikanaan).

Etenemisolosuhteet.   Radioaaltojen eteneminen  kohdealueelle  hyppyinä  ionosfääriin ja takaisin.  Ionosfäärin heijastavien kerrosten korkeus vaihteli  vuodenajan ja auringonvalon perusteella.  Lisäksi saattoi olla  aurinkomyrskyjä jne.  Tilanteeseen vaikutti myös auringonpilkkusykli, joka kestää noin kymmenen vuotta.  Tämän takia esim Australian suuntaan käyttämämme  13 metrin alue (21 MHz) piti välillä vaihtaa  16 metrin alueeksi. Toinen hyvä esimerkki  on  49 metrin alueen lähetyksen (6120 kHz)  laajeneminen koko Länsi-Eurooppaan talvi-iltoina,  kun kesäisin ja talvipäivinä se oli kelpoinen vain Pohjois-Euroopassa.



 



.







.